Valtiovarainministerit pohtivat Kreikan tilannetta ja EU2020-strategiaa
EU:n talous- ja valtiovarainministerit kokoontuvat Ecofin-neuvoston kokoukseen tiistaina 16.3.2010 Brysseliin käsittelemään Kreikan tilannetta ja EU2020-strategiaa. Lisäksi asialistalla ovat direktiiviehdotukset vaihtoehtoisista sijoitusrahastoista ja arvonlisäverotuksen laskutussääntöjen uudistamisesta, irtaantumisstrategiat, ilmastonmuutoksen rahoitus ja EU:n vuoden 2011 talousarvion suuntaviivat. Suomea kokouksessa edustaa valtiovarainministeri Jyrki Katainen.
Euroryhmässä maanantai-iltana 15.3. on määrä keskustella talous- ja rahoitusmarkkinatilanteesta komission väliennusteen pohjalta, Kreikan tilanteesta, kilpailukykykehityksestä euroalueen maissa sekä EU2020-strategian merkityksestä euroalueelle.
Kreikan tilanne
Kreikka raportoi, missä aikataulussa se panee täytäntöön alijäämätavoitteen kannalta välttämättömäksi todetut budjetin korjaustoimet. Lisäksi sen tulee toukokuun puoliväliin mennessä ja sen jälkeen aina neljännesvuosittain raportoida näiden toimien täytäntöönpanosta. Neuvosto arvioi, vastaavatko Kreikan esittämät toimet ja aikataulut neuvoston liiallisen alijäämän poistamista koskevassa kehotuksessa edellyttämää suoritusta.
Suomi tukee Kreikan toimenpideohjelmaa. Säästötoimet ja verojen korotukset sekä rakenteelliset uudistustoimet ovat välttämättömiä talouteen ja talouspolitiikkaan kohdistuvan luottamuksen vahvistamiseksi. Tämän vuoksi tarvitaan ensi vaiheessa huolellinen suunnitelma ja aikataulu korjaustoimenpiteiden toimeenpanemiseksi samalla, kun toteutetaan tilastojärjestelmää koskevat uudistukset. Luottamusta vahvistaa myös se, että Kreikka on hyvin lyhyellä aikavälillä kyennyt sopimaan myös niistä lisätoimista, joita neuvosto on edellyttänyt, jotta budjettikehitykseen liittyvät mahdolliset riskit voidaan välttää.
Kreikan toimenpideohjelma vahvistaa julkisen talouteen kohdistuvaa luottamusta ja vähentää mahdollisten muiden tukitoimien tarvetta. Erityisesti suoraan julkiseen talouteen kohdistuvat tukitoimet olisivat ongelmallisia, koska euromaiden keskinäiset tuet on erikseen kielletty perussopimuksen 125 artiklassa.
Julkisessa keskustelussa esille noussut ajatus oman valuuttarahaston perustamisesta euro-alueelle liittyy pidemmän tähtäyksen ratkaisujen etsintään; sen voidaan katsoa olevan varautumista mahdollisiin tuleviin ongelmiin eikä Kreikan tilanteeseen, sillä ajatuksen toteuttaminen vaatisi todennäköisesti perussopimuksen muuttamista.
Tulevien kriisien välttämiseksi on ensisijaista tiivistää talouspolitiikan koordinaatiota ja siihen liittyen kehittää valvontaa ja sanktioita. Käyttökelpoinen kannustin rakenteellisten uudistusten toteuttamiseksi ja valtiontalouden tasapainon hoitamiseksi olisi EU:n rakenne- ja aluepoliittisten toimien nykyistä tiukempi ehdollistaminen.
EU2020-strategia älykkäästä, kestävästä ja osallistavasta kasvusta
Komissio antoi 3.3.2010 tiedonannon Eurooppa 2020 -strategiaksi, joka luo vision Euroopan sosiaaliselle markkinataloudelle. Vision keskeiset painopisteet ovat:
- Älykäs kasvu: osaaminen ja innovaatiot kasvun perustana
- Kestävä kasvu: tukee resurssitehokkaampaa, vihreämpää ja kilpailukykyisempää taloutta
- Osallistava kasvu: edistää korkeaa työllisyyttä, joka turvaa sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden.
Nämä EU-tason tavoitteet muutetaan kansallisiksi tavoitteiksi ottaen huomioon maiden erilaiset lähtökohdat. Kansalliset tavoitteet ovat sitovia, koska ne sisällytetään talouspolitiikan laajoihin suuntaviivoihin. Strategian tavoitteita tukemaan komissio käynnistää seitsemän ?lippulaivaa?, joissa on määritelty toimenpiteet erikseen EU:lle ja jäsenmaille.
Ecofin-neuvoston on tarkoitus hyväksyä päätelmät komission tiedonannosta. Maaliskuun Eurooppa-neuvostossa on tarkoitus hyväksyä strategian yleislinjat ja tavoitteet. Kesäkuun 2010 Eurooppa-neuvostossa on tarkoitus hyväksyä yhdennetyt suuntaviivat vuoteen 2014 asti ja kansalliset tavoitteet.
Suomi pitää tärkeänä, että EU-mailla on yhteinen kasvua ja työllisyyttä tukeva strategia, jossa keskeistä on tuottavuuden parantaminen. Strategian tulisi luoda jäsenmaille yhteinen tahtotila ja tukea jäsenmaita oikeiden valintojen tekemisessä. Strategiasta ei saisi kuitenkaan muodostua liian raskasta prosessia.
EU2020-strategian onnistuminen edellyttää, että maakohtaiset tavoitteet, niiden laatu ja täytäntöönpano ovat riittävän kunnianhimoisia. Jäsenmaiden tavoitteiden saavuttamista ja yleensä uudistuspolitiikan onnistumista tulisi mitata sen perusteella, miten työn tuottavuus eli BKT/tehdyt työtunnit on kehittynyt.
Suomi odottaa neuvoston kokouksen painottuvan selvästi edellämainittuihin kahteen asiakokonaisuuteen.
Lisätietoja antaa neuvotteleva virkamies Martti Salmi, puh. 09 160 32516 tai 0400 510 304.