Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2010

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies

Kun kansakunnan tilan tiivistää, voi maailmanlaajuisen laman jälkeen ja ikääntymisen oloissa todeta, että meillä ei ole tiedossa tulevaisuudessa riittäviä varoja kansalaisille antamamme hyvinvointilupauksen täyttämiseen.

Politiikan pitkän ajan haasteet välittyvät valtionvarainministeriön tuoreista laskelmista, joissa hahmotetaan väestön ikääntymisestä aiheutuvien ikäsidonnaisten menojen kehitystä sekä talouden kasvumahdollisuuksia. Helmikuun alussa päivitetyssä laskelmassa kestävyysvajeeksi saadaan 5,5 prosenttia BKT:sta. Se vastaa suuruusluokaltaan valtion saamaa ansio- ja pääomatulojen verotuottoa.

Uusi laskelma kertoo karua kieltään siitä, että olemme kansakuntana elämässä yli varojemme. Annetusta hyvinvointilupauksesta ei ilman lisätoimia voida pitää kiinni.

Kun tiedostamme tämän, pystymme ja ehdimme korjaamaan tilanteen.

Tänä keväänä tehdään tai ollaan tekemättä päätöksiä, jotka vaikuttavat ratkaisevasti siihen, voimmeko pitää kiinni sukupolvien välisestä sopimuksesta oikeudenmukaisesta taakanjaosta 2020-luvulla.

Jotta voimme, tarvitsemme talouskasvua ja työllisyyttä tukevaa politiikkaa. Rakennamme hyvinvointimme työllä, yrittäjyydellä ja yhteisvastuulla.

Keinotkin tiedämme: niitä ovat pidemmät työurat, rakenteellisen työttömyyden vähentäminen ja tuottavuuden nosto kaikilla sektoreilla mutta erityisesti hyvinvointipalveluiden tuotannossa.

Työurien pidentäminen on keinoista sekä sosiaalisesti että eri sukupolvien kesken oikeudenmukaisin keino. Tuottavuuden nosto ja työurien pidentäminen ovat keinoista ainoat, jotka myös kasvattavat kansantalouden kakkua, veronkorotukset ja leikkaukset eivät sitä tee.

Arvoisa puhemies,

Puhun nyt tuottavuudesta tulevaisuuden rakentamisena sekä uuden työn ja työelämän uusien arvojen luomisena. Yksittäisen ihmisen tekemän työn on oltava mielekästä, omakohtaisesti kannustavaa ja siten johdettua, että työtä on hyvä tehdä ja ettei työelämästä tarvitse paeta.

Kasvun repiminen väkisin ihmisten selkänahasta olisi pahin mahdollinen virhe.

Tarvitsemme myös tulevaisuudessa vahvaa yrittäjyyttä ja kannusteita yrittäjyyteen, jotta voimme luoda uusia työpaikkoja lamassa menetettyjen tilalle.

Hallitus on asettanut kasvuhankkeen, jonka tehtävänä on tuottaa politiikkasuosituksia talouskasvun edellytysten vahvistamisesta, jotta pääsemme ennusteita korkeammalle kasvu-uralle 2010-luvulla. Toivon että työryhmän väliraportista käydään kevään aikana vilkasta keskustelua.

Jotta voimme luoda työtä ja toimeentuloa suomalaisille tulevaisuudessakin, meidän pitää kiinnittää huomiota tuotantomme rakenteeseen, verotukseen, tutkimukseen ja kehitykseen, koulutukseen, liikenne- ja viestintäinfrastruktuuriin, energiasektoriin sekä yrittäjyyteen.

Suomi elää viennistä nyt ja tulevaisuudessa. Suomen bruttokansantuotteesta viennin osuus on 43 prosenttia, kun EU-maiden keskiarvo on 40 prosenttia. Viime kädessä ratkaisemme itse sen, että tuotantomme laatu ja hinta käyvät kaupaksi maailmalle: ellei kauppoja ehdoillamme synny, työ tehdään muualla maailmassa.

Erityisen tärkeää on nyt huolehtia julkisen talouden kunnosta. Vahva julkinen talous on välttämätön edellytys palvelujen ja etuuksien turvaamiselle. Valtiovarainministeriön raportin mukaan kestävyysvajeen sulattaminen edellyttää kaksi vaalikautta koskevaa sopeuttamisohjelmaa, joka on saatava alkuun jo 2011. Tämä tulos ei ole yllätys, sillä jo aikaisemmat arviot kestävyyden turvaavasta julkisen talouden ylijäämästä olivat täsmälleen samat kuin näissä uudemmissa laskelmissa. Vajeen kasvu on paljolti suhdannekuopan aiheuttamaa.

Taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden ohella Suomen on valittava hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ekologinen kestävyys. Tämä on myös suuri mahdollisuus. Suomalaisella osaamisella, teknologialla ja työllä on mahdollista saavuttaa merkittävä asema maailman nopeimmin kasvavilla ympäristö- ja energiateknologian toimialoilla.

Meidän on nyt uskallettava tehdä ratkaisuja, jotka vaikuttavat tulevaisuudessa hyvinvointia lisäävästi. Hallitus lähtee siitä, että suomalaisille tärkeät palvelut ja etuudet turvataan ilman, että tulevien sukupolvien verorasitus nousee kohtuuttoman korkeaksi.

Se mikä on luvattu, on pidettävä.

Arvoisa puhemies,

Suomi koki taakse jääneen vuoden aikana syvän taantuman ja taloutemme syöksyi alaspäin. Suomi joutui finanssikriisiin ja taantumaan ilman omaa syytään.

Kansantaloutemme oli kunnossa. Mutta kun viennin veto hyytyi, hyytyi Suomen kaltainen investointitavaroiden viennistä elävä kansantalous. Samaan aikaan suhdannetaantuman kanssa eri teollisuudenalat kohtasivat rajun globaalin rakennemuutoksen.

Käänne parempaan tapahtui loppuvuodesta ja tälle vuodelle ennustetaan kasvua, virallisen ennusteen ollessa varovaiset 0,7 prosenttia. Jatkossa kasvu vauhdittuu ja asioiden mennessä hyvin vuonna 2011 olemme kansantaloutena nousussa.

Tulevaisuuden näkymä ei ole vieläkään täysin kirkas, mutta maailmantaloudessa suuret maat vetävät jo ylöspäin. Vaikka kasvuun liittyykin epävarmuuksia, myös Suomessa laman syvin notkahdus on näillä näkymin takana.

Samalla on syytä muistaa, että emme ole vielä kuivilla. Elvytystoimia ei pidä ajaa liian nopeasti alas Suomessa eikä Euroopassa. Hallitus toimii ajassa ja ajoittaa toimensa niin, etteivät kasvun hauraat oraat vaurioidu.

Talven ja kevään aikana moni suomalainen ja moni perhe kohtaa kuitenkin kasvavan työttömyyden. Hallituksen luja tahto on lievittää politiikallaan syntyviä vaikeuksia.

Työtä, turvaa ja koulutusta. Näihin sanoihin voi tiivistää hallituksen politiikan keskeiset tavoitteet kuluvana vuonna.

Arvoisa puhemies,

Meidän täytyy tehdä yhteistyötä laajalla rintamalla, jotta voimme pitää kiinni yhteiskunnan eheydestä. Tässä ajassa tarvitaan yhteisvastuuta. Meidän kaikkien suomalaisten vastuulla on huolehtiminen yhteiskunnan heikoimmista.

Tämän hallituksen keskeisiä tavoitteita on ollut vahvistaa suomalaisten sosiaaliturvaa, erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien. Sosiaaliturvaa uudistava Sata-komitea luovutti työnsä viime vuoden lopussa. Tavoitteena on nykyistä vahvemman perusturvan ja aktivoinnin kautta saavutettava riittävä toimeentulo.

Jotta viriävää kasvua, vientiä ja työllisyyttä ei tärvättäisi, hallitus pitää kiinni aiemmin linjatuista ratkaisuista niin tulo- kuin menopuolellakin. Verotuksen painopistettä on tähän asti siirretty pitkään suunnitellusti työllisyys- ja ympäristösyistä työn verottamisesta kulutuksen verottamiseen.

Hallituksella on tarvittaessa valmius myös uusien veroratkaisujen tekemiseen kuluvan vaalikauden puolella. Siksi verotuksen kokonaisuudistusta pohtivaa Martti Hetemäen työryhmää on pyydetty kiirehtimään työtään. Koska hallitus on kohdentanut verotusta kulutukseen ja soveltanut ympäristöperusteita, voidaan verolinjaa kutsua ”ekologiseksi verouudistukseksi”.

Työttömyyden yleiskuva ei ole niin synkkä kuin historiallisen kokemuksen valossa arvioitiin. Työttömyysaste ei välttämättä nouse aivan ennustettuihin lukemiin, vaikka vuoden alkupuolisko, nimenomaan toukokuu ja kesäkuu ovat kausiluonteisesti vaikeita.

Erityisesti nuorisotyöttömyys uhkaa kasvaa ja siksi hallitus valmistelee mahdollisimman varhain erityistoimenpidepaketin mahdollisimman monen nuoren syrjäytymisen estämiseksi. Tämä täydentää jo päätettyjä toimenpiteitä mm. tämän vuoden talousarviossa ja vuoden takaisessa lisäbudjetissa.

Vaikeassa asemassa olevaan telakkateollisuuteen kohdistetaan jo maaliskuussa päätöksiä, joilla valtio pyrkii rakentamaan siltaa pahimman yli. Painopisteet vaikeuksiin vastaamisessa kohdistuvat siis erityiseesti nuoriin ja telakkatoimintaan.

Hallitus on omilla toimillaan pyrkinyt ja pyrkii vuonna 2010 ylläpitämään yleistä luottamusta talouden kehitykseen. Siinä onkin onnistuttu hyvin. Elvytys on ollut ainakin velanoton määrällä mitaten voimakasta ja oikea-aikaista. Samalla hallitus on varonut, ettei anna vääriä levottomuutta aiheuttavia signaaleja ja toisaalta on vaalittu laajaa yhteistyötä yhteiskunnassa. Talouden tosiasioista ei kuitenkaan ole vaiettu.

Tulemme lamasta ulos muita maita jäljessä, koska joudumme odottamaan taloutemme rakenteen vuoksi muiden maiden investointivaiheen käynnistymistä. Suhdannekuoppaa ei ohiteta vuodessa eikä kahdessa, vaan valtio velkaantuu kaikesta huolimatta vielä vuosien ajan.

Maailmanlaajuisen kilpailun kohtaava suomalainen teollisuus kohtaa jatkuvasti voimakkaitakin muutoksia, satojen jopa tuhansien työpaikkojen äkillisiä menetyksiä.

Tällaisten iskujen kohteeksi joutuneiden ihmisten ja kohdepaikkakuntien tilanteen helpottamiseksi hallitus on jo vuodesta 2007 Voikkaalta lähtien nimennyt poikkeuksellisen kovien menetyksen kohteeksi joutuneet alueet ns. äkillisen rakennemuutoksen alueiksi.

Hallitus uudistaa ja tehostaa rakennemuutosmenettelyä. Tavoitteena on löytää mahdollisimman useasti jo ennalta lääkkeet ongelmien estämiseksi tai keinot uusien työpaikkojen synnyttämiseksi. Tehostettaviin toimiin hallitus varautuu myös tarvittavin määrärahalisäyksin.

Arvoisa puhemies,

Hallitus sitoutuu turvaamaan hinnaltaan kilpailukykyisen, määrältään riittävän sekä kotimaisuusasteeltaan nykyistä korkeamman ja toimitusvarman energiahuollon.

Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Hallitus päättää tänä keväänä ohjelmasta, jolla kunnianhimoinen velvoite saavutetaan. Hallitus tekee ydinvoimaa koskevat päätöksensä silmällä pitäen ilmastopolitiikkaa, teollisuuden toimintaedellytyksiä ja yhteiskunnan kokonaisetua.

Hallitus ja elinkeinoelämä ovat jo lisänneet tuntuvasti ilmasto- ja energia-alan tutkimus- ja innovaatiopanostuksia. Hallitus pitää tärkeänä, että ponnisteluja tällä tiellä lisätään entisestään.

Energiatehokkuuden parantamisessa auttavat teknologiat ovat tärkeä osa uutta vihreää teollistamista. Hallitus teki juuri viime viikolla periaatepäätöksen energiatehokkuustoimenpiteistä, joilla Suomen energiatehokkuutta parannetaan merkittävästi ja energian kulutus käännetään laskuun.

Ilmastonmuutokseen varautuminen edellyttää toimia myös elintarviketeollisuudessa. Hallitus vastaa tähän ruokastrategialla vielä tämän vuoden aikana. Ruokahuollon korkea taso, omavaraisuus ja turvallisuus ovat maatalouden toimintaympäristöön liittyvissä esityksissä – mukaan lukien eläinten hyvinvointi – ensisijaisia.

Hallituksella on edessään vaalikauden työteliäin jakso. Tuomme eduskunnan käsittelyyn yli 200 hallituksen esitystä. Hallitus aikoo viedä loppuun hallitusohjelmaan kirjatut ja valmistellut asiat. Heti kevätistuntokauden alussa hallitus tuo eduskunnan käsittelyyn muun muassa kaivoslain ja vesilain kokonaisuudistuksen sekä vaali- ja vaalirahoituslainsäädäntöä koskevat esitykset.
Uusi terveydenhuoltolaki käsitellään myös näillä valtiopäivillä.

Hallitus odottaa toimia myös kunnlta. Kunnilla on vastuu siitä, että jokainen suomalainen saa palveluja kohtuullisin kustannuksin. On ilmeistä, että kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja maakuntien päättäjät joutuvat pohtimaan perusteellisesti koko palvelujärjestelmää. Tehdäänkö oikeita asioita, oikeissa paikoissa, oikeilla tavoilla. Hallitus pitää hyvänä, että kunta-alalle syntyi palkkaratkaisu, tapa jolla se syntyi, kertoi vastuuntunnosta.

Hallitus on helpottanut kuntien kokemaa taantuman taakkaa ottamalla velkaa valtion nimiin. Piikki ei kuitenkaan ole rajaton. Paikallisten kuntapäättäjien tulee kantaa vastuuta valtiollisten päättäjien tapaan ja etsiä uusia toimintamalleja. Kustannusten nousukierre on katkaistava. Paljon säästöjä olisi saatavissa esimerkiksi tietotekniikan yhdenmukaistamisella ja täysimääräisellä hyödyntämisellä.

Arvoisa Puhemies,

Hallitus linjasi joulun alla kantansa EU:n Lissabonin sopimuksen toimeenpanon kannalta tärkeisiin kysymyksiin. Niiden mukaan on nyt toimittu.

Ministeri Taxellin johtaman komitean on määrä antaa näinä päivinä esityksensä perustuslain muuttamiseksi ja hallitus tulee antamaan esityksen perustuslain uudistuksesta vielä tämän vuoden aikana.